Syökää silakkaa! 90-luvun laman alussa Holkeri opasti kansalaisia syömään lisää silakkaa ja vähemmän sisäfilettä. Hintatietoisen pääministerin mukaan silakka oli maksanut kauppatorilla 8 markkaa kilo, eli kallistuvista elintarvikkeista nurkuvien kansalaisten kannattaisi hänen mukaansa tarkastella ensinnä omia kulutustottumuksiaan, jos rahat eivät tunnu riittävän ruokaan. (Linkki: Syökää silakkaa/Ylen Elävä arkisto)
Ilmeisesti tämänhetkinen taantuma ei ole vielä riittävän syvä, sillä nykyinen hallitus on toistaiseksi pidättäytynyt opastamasta kansaa silakkaostoksille. Sipilän ja kumppaneiden onkin ehkä viisasta olla puuttumatta päivällispöytien antimiin. Joka tapauksessa olemme Kalablogissa vahvasti sitä mieltä, että taantuma tai ei, silakkaa kannattaisi syödä huomattavasti nykyistä enemmän. Siksi olimmekin tyytyväisiä kun eilen 20.2. Helsingin Sanomien Vieraskynässä Seppo Knuuttila SYKE:stä ja Antti Lappalainen LUKE:sta suosittelevat voimakkaasti silakan lisäämistä ruokapöydissämme. (Linkki: HS vieraskynä 20.2.)
Kirjoituksessaan Knuutila ja Lappalainen nostavat esiin silakan terveyshyötyjä ja pyrkivät murtamaan osittain vanhentuneita käsityksiä silakan epäterveellisyydestä. Kirjoittajat mainitsevat dioksiinien ja PCB:n vähentyneen silakassa jopa neljännekseen 1970-luvun lopun pitoisuuksista. Vaikka Evira edelleen suosittelee, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat aikuiset söisivät kookasta, yli 17 cm silakkaa korkeintaan 1-2 kertaa kuukaudessa, riskiryhmään kuulumattomille syönnin terveyshyödyt ovat riskejä suurempia. Silakka on erityisesti syksyllä hyvin rasvainen kala ja sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja.
Vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellisen iso, Luken mukaan yhteensä arviolta 137 miljoonaa kiloa (ennakkotieto). Vain pieni osa tästä määrästä päätyy ruokapöytiin, ja suurin osa pyydetystä silakasta käytetään tällä hetkellä rehuna. Yhdessä silakka ja sen sukulainen kilohaili muodostavat 97 prosenttia merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista. Tuohon jäljelle jäävään kolmeen prosenttiin kuuluvat siis kaikki ne muut saaliskalat, joita merialueiltamme pyydetään ruokapöytiin. Kuulostaa hurjalta! (Linkki Luken tiedotteeseen)
Nykypäivänä silakkaa ei taida sentään ihan kahdeksan markan kilohintaan saada, mutta edelleen se on kuitenkin halpaa verrattuna moniin muihin proteiinin lähteisiin ja kaloihin. Ihan päineen päivineen emme mekään toki ilkeä sitä syödä, vaan suosimme silakkafilettä, jonka senkään hinta ei yleensä päätä huimaa. Nämä ruoanlaittovalmiit fileet ovat sangen monipuolista käyttötavaraa, joista voi tehdä monenmoista sapuskaa. Fileet ovat myös helppoja käsitellä jopa minikokoisessa keittiössä.
Meidän tyypilliseen arkisilakkaruokaan tarvitaan kilo silakkafileitä, satunnaiset jääkaapista löytyvät tuotteet sekä iso uunivuoka. Kalaa kolmesti viikossa -tavoite toteutuu helpoiten niin, että tekee kerralla kalaruokaa kyllin ison satsin, jota voi sitten syödä kolme perättäistä päivää. Tällainen vuokaruoka sopii hyvin siihen tarkoitukseen. Samalla helppoakin helpommalla perusohjeella valmistuvat vähäisin ponnistuksin muutkin kalat kuin silakka.
Vuokaan voi lisäillä maun mukaan esimerkiksi tuorejuustoa, maustettua ruokakermaa ja juustoraastetta. Tämänkertaisen vuoan päälle tuli murskattua hapankorppua ja jääkaappiin jääneet juustoraasteen jämät.
Kermainen silakkavuoka hapankorppukuorrutuksella
- 1 kg silakkafileitä
- suolaa, valkopippuria
- limemehua
- puntti tilliä
- 2 prk ruokakermaa
- 1 dl hapankorppua rouhittuna
- 50 g juustoraastetta
