Harrastelijakalastajan muikunpyyntikausi kestää tyypillisesti kesästä loppusyksyyn. Talvikaudella on tyydyttävä muiden kalojen pureskeluun – ellei sitten hyödynnä kalatiskien tarjontaa. Reippaat nuottamiehet pitävät talvella huolen, että rahvas saa himoitsemaansa muikkua huokeaan hintaan. Muikun kilohinta on kotimaisista kaloista alhaisimpia, ja yleisistä myytävistä kaloista ainoastaan silakka lienee samalla tasolla. Perattu muikku ei sekään ole kovin hintavaa ja on suoraan paketista käyttökelpoista tavaraa.
Muikun säilyvyys ei ole kauhean hyvä. Muikkua ei isojen kalojen tapaan verestetä, joten lihaan jäänyt veri entisestään lyhentää säilytysaikaa. Muikun pitäisi päätyä mahdollisimman pian pannulle pyynnin jälkeen, joten muikun kohdalla saa olla erityisen tarkkaavainen käyttöpäivien suhteen. Monissa kaupoissa muikkua säilytetään kylmäkaapeissa, vaikka ehdottomasti paras säilytyspaikka olisi kalatiskin jäissä. Tuoreutensa menettänyt ja hieman liian lämpimässä säilytetty muikku on kaukana siitä herkusta mitä se parhaimmillaan on.
Mitä se parhaimmillaan sitten on? Mikään ei maistu suussani yhtä hyvältä kuin jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten syödyt muikut lapsuuden Posion maisemissa. Iltanuotiolla muurikassa paistetut muikut, nuottaretken jälkeen perkaajille tarjoiltu rantakala, retkieväänä mukana olleet savumuikut, aamupalalla pureskellut suolamuikut…
Ehkä muikku on minulle enemmän nostalgiaruokaa eikä maistu kaupungissa niin hyvältä kuin maalla, mutta tietyin väliajoin muikkuhimo kasvaa niin suureksi, että sitä on pakko saada. Edellisellä muikkuaterialla halusin vähän kokeilla vaihtelua paistettuihin muikkuihin (ei, sähköliedellä tehty rantakala, kaupan muikuista suolatut suolamuikut ja sähkösavustetu muikut eivät kertakaikkiaan toimi), ja tein muikuista lasagnen:
Muikkulasagne:
- lasagnelevyjä
- 2 sipulia
- 2 pkt pakastepinaattia
- muutama kynsi valkosipulia
- puoli kiloa perattuja muikkuja
- loraus limemehua
- 1 dl juustoraastetta pinnalle
- oliiviöljyä
- tuoretta oreganoa
- suolaa
Juustokastike
- Nokare voita
- muutama rkl vehnäjauhoja
- suolaa
- valkopippuria
- muskottipähkinää
- vajaa litra maitoa
- 2 dl juustoraastetta
Kuumenna voi pannulla. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja pyörittele niitä voissa. Lisää joukkoon maito ja mausteen. Anna kiehahtaa ja lisää juustoraaste. Hauduta kastiketta hetki. Kuullota sipuli, valkosipuli ja pinaatti oliiviöljyssä. Sekoita peratut muikut, suola ja silputtu basilika joukkoon. Lado lasagnevuokaan vuorotellen kerroksittain muikkupinaattiseosta, lasagnelevyjä ja juustokastiketta. Jätä päällimäiseksi kerrokseksi juustokastiketta ja ripottele pinnalle vielä juustoraastetta. Paista uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia, kunnes lasagne on rapea pinnalta, mutta mehevä sisältä.
Se täytyy sanoa näin loppukaneettina, että muikku ei ole ehkä se kaikkein monipuolisin ruokakalamme. Muikkulasagne sopii sarjaan “kannatti kokeilla”, mutta jatkossa kuitenkin lasagneen luultavasti päätyy aivan muita täytteitä, ja muikut paistamme pannulla kuten tähänkin saakka.
