Jos en Viinijärveä muikkujärvenä pidäkään, niin yhtä vähän se on mielestäni siikajärvi. Kuitenkin aina silloin tällöin, ehkä kerran vuodessa, sattuu tällainen harvinaisuus verkkoihin pujahtamaan. Lokakuussa saimme rantamatalasta kauden ensimmäisen ja viimeisen siian. Koska särki oli varattu pääateriaksi, sopi siika mainiosti graavattavaksi. Ettei graavista tulisi aivan tavanomaista, käytin pienen, noin 200 grammaisen siian maustamiseen suolan lisäksi myös 1/3 korkillista rommia ja teelusikallisen hunajaa.
Siika ehti lopulta maustua 1,5 vuorokautta ja maistelimme sitä vasta kotona. Koostumus oli äärimmäisen miellyttävä ja maku pehmeä. Emme ole suuria vaalean graavikalan ystäviä, mutta tämä kyllä maistui. Tosin on tunnustettava, että paikoitellen rommia taisi lorahtaa vähän liikaa. Varovaisesti sen kanssa!
