Viinijärven tummempi puoli ei ole suuressakaan muikkujärven maineessa. Siksi olinkin yllättynyt kun perkaamani hauen vatsasta löytyi lukuisia vastasyötyjä, kudullaan olleita muikkuja. Ahneuksissani ja innostuksissani kävin laskemassa sattumanvaraisen silmäkoon muikkuverkot hauen pyyntipaikalle, läheisen karikon kupeeseen.
Joko silmäkoko petti tai verkot olivat liian syvässä, koska muikkusaalis jäi kohtuullisen vaatimattomaksi. Niitä kyllä tuli joo – mutta vain noin kymmenesosa särkien lukumäärästä. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, sillä edellisestä särkiateriasta alkoikin olla jo aikaa. Verestin, suomustin ja perkasin särjet päättömiksi ja huuhtelin ne huolella.
Olimme särkisaalista varten jo katsoneet reseptin valmiiksi Jaana Vetikon, Kari Nybergin ja Veikko Rinteen Kesämökin kalaherkut –kirjasta. Kirja on siitä erinomainen, että siinä on perusteellisia käsittelyohjeita ja reseptejä myös vähemmän arvostetuille kalalajeille. Mukailimme kirjan reseptiä ”Käristetyt cajunsärjet”, mutta livuimme hieman harhapoluille osin maustekaapin rajallisuuden ja osin silloisten mielenliikkeiden mukaan.
Marinoidut halsterisärjet
- kasa perattuja ja suomustettuja pikkusärkiä (meillä mukaan menivät harvat muikutkin)
- noin desilitra rypsiöljyä
- suolaa maun mukaan
- kuivattuja yrttejä (kaapista löytyi oreganoa ja timjamia)
- kuivattua chiliä
- tacomaustetta
- mustapippuria
- ripaus sokeria
- muutama kynsi valkosipulia (murskattuna tai viipaleina)
- limen mehu
Sekoita kaikki ainekset keskenään, anna maustua muutama tunti ja korvenna kalat kuumalla hiilloksella halsterissa. Tarjosimme särjet hätäisesti kyhätyn, mutta herkullisen salsan kanssa:
Avokadosalsa
- muutama tomaatti pilkottuna
- 1 avokado pilkottuna
- ripaus suolaa ja sokeria
- mustapippuria
- 1-2 valkosipulin kynttä murskattuna
- puolen limen mehu
- periaatteessa pilkottua korianteria
Apukokin kommentti: Halsterisärjet maistuivat hyvin myös minulle, vaikka edelleenkin vasta rakentelen rutiinia särjen syömiseen. Tähän ruokaan särki solahti hyvin paitsi kokonsa, myös makunsa ansiosta. Voimakas maustaminen sopii särjelle hyvin, kuten näköjään myös reipas hiillostaminen. Huomaamattani pistelin suurimman osan särjistä parempiin suihin…
