Roikkuva, lerppuva, siniharmaa maaliskuun päivä. Hiihtolomalla kesämökillä: hiihtolomalla kirjaimellisesti, suksetkin jalassa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Jäällä on paljon vettä ja sohjoa, ilmassa jo kevättä.
Outo olo aina kun mökistä tulee ulos. Sitä odottaa kuulevansa kesästä tuttuja ääniä: linnut, aallot, tuulen. Niiden sijaan vastassa on aina tyyni luminen hiljaisuus ja rauha. Täällä se jatkuu pitkälle, pitkälle toukokuuhun.
Verkoista jään alta tuli lahnaa savustettavaksi. Salaatin kanssa syötiin.
