Kesäloma takana, mutta kesää vielä edessä, onneksi. Sään suhteen tilanne vaikuttaa tällä hetkellä huomattavasti kesäisemmältä kuin lomaviikkomme aikana. Meidän lomailuyrityksiä eivät ole säät tänä vuonna varsinaisesti suosineet – keväällä lomailimme räntäsateessa, kun tarkoitus oli karata nauttimaan etelän auringosta. Viime viikolla Pohjois-Karjalassa vietetyllä varsinaisella kesälomalla lämpötila sentään pysytteli reilusti plussan puolella koko viikon ajan.
No valitus sikseen, eihän lomasta nauttiminen sentään ei ole pelkästään säistä kiinni. Tämäkin lomaviikko vierähti oikein leppoisissa merkeissä. Ja mahtuihan sinne navakan tuulen ja railakkaiden ukkosmyrskyjen sekaan myös yksi oikein aurinkoinen ja kaikin puolin täydellinen kesäpäivä, juuri sellainen millaisia talvella kuvittelee kaikkien lomapäivien aina olevan. Sellaisena päivänä jo varhain aamulla aurinko paistaa ihmeellisen lämpimästi, ja ilmassa väreilee helteisen päivän odotusta. Silloin eivät hyttysetkään jaksa inistä ja unia voi aamulla mennä jatkamaan laiturille siinä toivossa, että kesä jättäisi jälkeensä edes pienen päivetyksen, joka syksyllä muistuttaa, että räntä- ja vesisateiden sekaan mahtuu toisinaan myös aurinkoisia hetkiä.
Ruokapuolella panostimme tietenkin taas kalaan, mutta saalis oli kummallisen ahvenpainotteinen. Kuhaa emme saaneet lainkaan. Viime postauksessa grillatun siian lisäksi söimmekin ahventa lähes joka päivä. Suurin osa ahvenista savustettiin, mutta kotiinlähtöä edeltävänä iltana teimme vielä herkkuruokaaa kodassa.
Kalan grillaaminen foliossa on huomattavasti riskittömämpi valmistustapa kuin halsterissa käristäminen. Silloin ei tietenkään saa aikaan samanlaista rapsakkaa grillipintaa kuin suoraan tulella grillatessa, mutta on myös todennäköisempää, että koko annos päätyy syömäkelpoisena ruokapöytään asti eikä hajoa grillausoperaation edetessä atomeiksi. Foliossa grillatessa myös lisätty rasva pysyy hyvin mukana eikä valu nuotioon, joten foliossa saa tehtyä todella meheviä herkkuja myös vähärasvaisesta kalasta.
Kuten edellisessä postauksessa pääkokki mainitsikin, niin minulle grillisiian mausteena käytetty timjami ei oikein uponnut. Se on herkullinen yrtti esimerkiksi lampaan seurana, mutta peitti mielestäni ihan liikaa siian mietoa makua. Siksipä halusin tehdä ahvenesta oikein perinteistä purtavaa, jossa kala saisi loistaa. Lopputuloksena oli mielestäni taivaallisen herkullisia kalanyyttejä, jotka tällä kertaa kuitenkin olivat pöytäseuralle liiankin miedon makuisia. Makuasioista onneksi sopii kiistellä loputtomasti, ja hyvin tämäkin ruoka teki kauppansa.
Ahvennyytit
- ahvenfileitä
- voita
- kevätsipulia
- suolaa ja valkopippuria
- tilliä
Aseta ahvenfileitä foliolle, ripota päälle suolaa ja pippuria. Lisää sipulia, tilliä ja veistä päälle siivu voita. Aseta uusi kerros fileitä ja mausta ne jälleen suolalla ja pippurilla. Sulje nyytti huolellisesti ja kääri ympärile varmuuden vuoksi vielä toinen kerros foliota. Kypsennä kevyellä hiillokselle miedossa lämmössä 30-40 minuuttia. Sopiva lämpötila on sellainen, että kättä kärsii pitää siinä pari sekuntia.
Kaveriksi teimme erikseen perunanyyttejä, joihin tuli keitettyjen perunoiden lisäksi käytännössä samat mausteet kuin kalanyytteihinkin. Perunat voi toki laittaa myös samaan pakettiin kalojen kanssa. Kun lisäksi asettelee tarjolle salaattia, sitruunalohkoja ja valkoviiniä niin pöydässä onkin aika lailla täydellinen kesäateria. Ainakin allekirjoittaneen mielestä.
