Kala kuuluu yhtä tiiviisti juhannuksen ruokapöytään kuin jouluunkin. Joulun ja juhannuksen kalatarjoilu eroaa meillä siinä, että juhannuksena tarjolle saadaan itse pyydettyä kotimaista kalaa eikä joulupöydän kuningasta eli lohta kelpuuteta välttämättä mukaan ollenkaan.
Tuntuisikin jo ajatuksena hiukan hassulta syödä tismalleen samoja ruokia keskitalven ja keskikesän juhlassa. (Vaikka sää saattaakin olla samanlainen.) Juhannuspöytä huutaa mielestäni kesäisempiä herkkuja.
Aikaisemminkin olen kirjoitellut, miten savukala on minulle yksi rakkaimmista kesän mauista. Siksi juhannukseenkin savukala kuuluu minusta ehdottomasti jossain muodossa. Mukavaa on, että savustettavaksi sopii niin moni kala – ahven, lahna tai kuha, joten on todennäköistä että savupönttöön ja mahaan saadaan ainakin jotain täytettä.
Me olemme onnellisia ja onnekkaita kun saamme jälleen viettää juhannusta mökillä veden äärellä ja voimme itse kalastaen hankkia herkut pöytään. Kaupungissakin kalapöytä on kuitenkin helppo kasata kalatiskin antimista, ja mahtavan hyviä kalaherkkuja saattaa saada ihan pikkurahallakin.
Savukalan voi joko ostaa valmiiksi savustettuna tai savustaa tiskistä ostetun tuoreen kalan itse vaikka sähkösavustimessa tai jopa uunissa (emme kylläkään ole kokeilleet miten se onnistuu). Meidän lähikaupasta on viime viikkoina saanut lähes jatkuvasti savulahnaa 6 eurolla kilo, joten savukalan makuun voi päästä todella edullisesti. Lahna on savukalana mitä maukkain ja sopii hyvin tarjottavaksi sellaisenaan tai vaikka salaatissa. Savustettu lahna kannattanee perata valmiiksi ruokapöytään niin se ei ruotoineen saa ketään ruokavierasta pois tolaltaan, vaikka ison lahnan kohdalla ruotiminen ei olekaan mikään ylivoimainen tehtävä edes vasta-alkajalle.
Toivottavasti juhannuksen ruokapöytiin on myös kalatiskeistä saatavilla mahdollisimman tuoretta savukalaa. Useinhan kaupan savustamat kalat ovat entisiä tuoreita kaloja, jotka muutaman päivän tiskissä makuuttamisen jälkeen savustetaan ja tuodaan sen jälkeen uudestaan myyntiin. Siinä mielessä itse savustaminen saattaa usein antaa paremman lopputuloksen. Toisaalta itse savustamiseenkin liittyy monia muuttujia, ja ainakaan meidän sähkösavustinkokeilut eivät aina ole menneet ihan putkeen.
Savukalan lisäksi juhannuspöytään kuuluu tietysti perinteisesti silli ja silakat. Jouluksi olen tehnyt viime vuosina silakoita, mutta jostan syystä juhannuksena uusien perunoiden kaveriksi kaipaan erityisesti silliä. Mieshän ei silleihin koske pitkällä tikullakaan, joten saan nautiskella herkkuni keskenäni. Olen yleensä ostanut sillit valmiiksi purkitettuna, mutta tänä vuonna halusin koittaa tehdä sillille oman kastikkeen. Kirjoittelinkin jo limekastikkeesta, jota tein alkuviikolla paistettujen silakoiden kaveriksi. Laitoin siinä yhteydessä osan kastikkeesta sivuun, iskin sekaan pari matjessillifilettä ja laitoin yöksi jääkaappiin tekeytymään. Ajattelin, että limekastike toisi mukavaa raikkautta mukanaan silliin.
Silliä limekastikkeessa
- 1/2 prk ranskankermaa (125 g purkki)
- 1/2 prk smetanaa (150 g purkki)
- 1 tl sokeria
- 1 lime
- ruohosipulia silputtuna (tai kevätsipulia)
- 2 matjessillifilettä
Pääsin eilen maisteluhommiin ja olin ehkä hiukan pettynyt, kun matjessillin voimakas maku oli aika lailla nielaissut limen maun. Pieni raikkaus oli kuitenkin jäljellä, mikä mielestäni sopi matjessillin tuhdille maulle oikein hyvin. Tuossa kastikkeessa voisi hyvin käyttää myös pelkkää ranskankermaa, mutta onhan se smetana aika herkkua. Söin hapankorppujen päällä “aika monta” palaa silliä. Oikein hyvää, mutta taidan kokeilla samaa myös ihan suolasillistä, ja testata pääsisikö lime silloin vielä paremmin oikeuksiinsa.
Muista blogissa aiemmin mainituista kalaherkuista juhannuspöytään sopisi erityisen hyvin esimerkiksi loimutettu kuha, joka yllätti meidät tyystin maukkaudellaan. Savukalaa voi toki tarjota sellaisenaan, mutta sen voi myös tehdä savukalatahnaksi ja tarjota vaikkapa savukalarullien täytteenä.
Graavikalaakin täytyy tottakai olla juhannuspöydässä. Eipä mikään taida maistua paremmalta kuin uudet perunat graavatun kalan kanssa. Vaikka aina kovasti puhun kotimaisen kalan puolesta niin täytyy kyllä myöntää, että graavilohi on itselleni yksi aivan suurimmista kalaherkuista ja sitä täytyy ehdottomasti saada muutaman kerran vuodessa, vaikka lohen syöntiä olen muuten koittanut korvata kotimaisella kalalla. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö myös kotimainen kala maistuisi herkulliselta graavattuna. Erityisen mukava ylläri viime ajoilta on ollut graavattu toutain, joka meni heittämällä graavikalojen top ykkösiin. Särkikalojen graavausta kannattaakin kokeilla, jos kaipaa vaihtelua graavilohelle ja siialle.
Vanhentuneen tiedon mukaan merikaloja saattoi syödä huoletta graavattuna myös ilman esikäsittelyä, mutta päivitetyn tiedon mukaan itämerestä pyydetyt särkikalat on syytä pakastaa ennen graavausta!
Valoisaa ja kalaisaa keskikesän juhlaa sinulle hyvä lukija!
