Olimme perinteiseen tapaan avaamassa (avovesi-) mökkikautemme Viinijärvellä pidennettynä helatorstaiviikonloppuna. Kaikenlaisen sekakalastuksen tuoksinassa tapahtui se tavallinen työtapaturma eli lopulta saaliina oli muiden kalojen ohella kaksi muutamasatagrammaista pasuria. Yleensä en ole vaivautunut näistä ruokaa tekemään, koska ainoa kokeiluni on ollut melko tympeän oloinen savukalasäilyke. Maku siinä oli sinänsä hyvä, mutta rakenne oli löyhä, jollakin tavalla hattaramaisen harva.
Vanhoissa kalaoppaissa pasurin ruokakäyttö usein ohitetaan tuomitsemalla kala huononmakuiseksi ja löyhälihaiseksi, mutta mikäli Kalastus-lehteä on uskominen, niin ainakin kalataitelija Sakke Yrjölä on päinvastaista mieltä: pasurin liha on herkullista ja liha kiinteää. Jos kerran Sakke, niin kyllä sitten minäkin! Ruokakuntamme kaikki jäsenet eivät aivan taipuneet ehdotukseen graavatusta pasurista, joten päätin aloittaa näin alkuun helpommasta päästä eli kalapullista. Fileoinnin jälkeen kalamyllyn jauhamaksi joutui myös savustettavaksi turhan pieni lahna. Yksinkertaisen reseptin keksin lennosta keittiön vaatimattoman raaka-ainevarustuksen perusteella.
Pasuripihvit mökkiläisen tapaan
- 0,5 kg pasurifileetä (lahnaa, särkeä yms.)
- silputtua inkivääriä, chiliä ja valkosipulia, noin ruokalusikallinen kutakin
- 3 rkl turkkilaista jogurttia
- puolikkaan limen mehu
- 2 kananmunaa
- suolaa maun mukaan
- mustapippuria ja valkopippuria
- korppujauhoa sen verran, että taikina tulee käsiteltäväksi
- voita ja oliiviöljyä paistamiseen
Jauha myllyllä kalafileet hienoksi ja sekoita aineksen keskenään. Muotoile taikinasta pihvejä, pyörittele korppujauhoissa ja paista miedolla lämmöllä molemmin puolin runsaassa voi-öljyseoksessa.
Pihvit olivat todella, todella herkullisia. Selkeästi paistamieni kalapullien parhaimmasta päästä. En kylläkään usko, että kiitos kuuluu täysin pasurille, vaan luultavasti onnistuminen oli olosuhteiden, nälän, nappiin menneen maustamisen yms. ansiota. Enemmänkin olen iloinen ja lievästi yllättynyt, että pihvit olivat erinomaisia pasurista huolimatta.
Vaikka useimpia kaloja syön aivan mielelläni, on pasuri ollut yksi niistä, joihin olen suhtautunut ennakkoluuloisesti, luultavasti vain yhden epäonnisen säilykkeen takia. Nyt pääsi pasuri pannasta. Ehkäpä seuraavana on vuorossa graavipasuri!
Kiitos pasuriohjeesta! Olen vähän mietteissäni seurannut pasurin alennustilaa ja nyt tartuin muutamaan yksilöön kalastaja apajan antimista. Aion tehdä ohjeellasi pihvejä ja uskon olevan hyvää, kun itsekin syön kalaa lähes, tai voi sanoa päivittäin, enkä kyllästy.
Kiitos kommentista! Pasuri ei olekaan hetkeen vieraillut pyydyksissämme, joten olisi meistäkin mukava päästä siitä taas purtavaa tekemään. Nyt vesien alettua viiletä lienee makukin taas parhaimmillaan. Jos käyt vielä täällä blogissa vierailulla, niin kerro miltä pihvit maistuivat. Otamme myös ilolla vastaan muita pasuriruokavinkkejä 🙂